P.A.M.E.L.A. (Early Access)

Järjestelmätärsky

P.A.M.E.L.A. on nimestään huolimatta tiukka selviytymis-scifi-kauhuseikkailu paljolti System Shockin tapaan. Päähenkilö elää kyrogeenisesta unesta Edenin futuristisessa kaupungissa, jossa jonkinlainen pandemia on mutatoinut kaikki asukkaat ja rikkonut robotteja. Edeniä hoitava tekoäly P.A.M.E.L.A. on päähenkilön herättämisen taustalla ja eräänlainen apuri. Tavoitteena on selvittää mitä on tapahtunut ja pelastaa kaupunki. Peli on tällä hetkellä Early Accessissa ja vahvan kehityksen alla. Pelin ensimmäisestä testistä olen tuottanut 'let's play'-videon.

Pelin tiedot

Pelin nimi: P.A.M.E.L.A. Pelin julkaisija/kehittäjä: NVYVE® Studios (2017)
Alustat: PC Pelin tyyppi: kauhu, seikkailu, open world
Ikäraja(t): ?
Arvostelijat: Rami (37)
Kuvat&linkit: 

Traileri 2
Ensimmäinen kokeilu

Mekaniikat ja pelattavuus

Pelin tyyli on nk. ‘permadeath’, eli jos pelihahmo kuolee aloitetaan alusta ja tuntien työ on mennyt hukkaan. Peli etenee skannaamalla roskakorit ja ruumiit kaikesta mahdollisesta hyödyllisestä - nälkään tai janoon voi nimittäin helposti kuolla. Laitteita voi hakkeroida simppelin minipelin avulla ja virtaa ohjata eri taloihin, jotta uusia mahdollisuuksia avautuu: pelihahmo voi korjata kylmäunisäiliöitä luodakseen useita aloituspaikkoja seikkailuille.Lisäksi seuraavaan peliin saa pientä etua muokkaamalla päähenkilö geneettistä koodia. Pelaajalla on täysi liikkumavapaus selvittää mitä kaupungissa on tapahtunut? Omaa pelihahmoa voi päivittää eräänlaisilla siruilla ja aseilla, pelin pitäessä mukanaan rakentelupelin piirteitä sillä eri paikkoihin voi pystytellä tykkitorneja ja muita ansoja.

Mitä kokeneempi pelaaja saa irti pelistä?

Kauhuseikkailut ovat mielenkiintoisia ja vaikka asetelma on klassistakin klassisempi on ympärinsä hiippailu kunnolla jännittävää kuoleman ollessa oikeasti pelin päättäjä. Mutanttien ohi mielummin hiippailee kuin menee haastamaan riitaa sillä pieni ylivoima voi helposti olla tappava. Pelin taistelu on pääosin lähitaistelua suojien ja erilaisten sähkömagneettisten efektien tuodessa monipuolisuutta hengissäselviämiseen.

Peli on myös kovin nätti, mikä yllättää sillä pohjalla pyörii Unity. Valitettavasti entenkin “day 1“-julkaisu on hurjan rikki ja ensimmäinen versio latasi rehellisesti sanottuna 20 minuuttia ensimmäistä peliä, joskin seuraavissa peleissä tämä pieneni 3-5 minuuttiin. Pelissä on oma charminsa, vaikka Unity tuntuisikin olevan ihan väärä alusta näin suurelle pelille.

Pelin eettinen sanoma?

Pelin nimen omaava tekoäly on pelottavan inhimillinen - osa jokaisen Edenin kansalaisen neuroverkkoa. Dialogi implikoi että kyseessä on empaattinen tekoaly. Kaupungissa on myös toinen mysteerinen tekoäly nimeltä ‘Deep Frame’. Pamela syyllistää itsensä pandemiasta, ja pelaajan tehtävänä on selvittää mitä todella on tapahtunut? Eri paikoista löytyvät kaijuttimet antavat tekoälylle äänen, joten pelin juonen eteminen on hyvin samanlaista kuin audio-lokien keräily muissa vastaavissa peleissä. Oliko länsi-Edenin naniittiverkon pettäminen Pamelan vika?

Kiinnostusta herättävät piirteet?

Pelissä on paljon juoksentelua karkuun ja piileskelyä. Vaikeusaste on melko korkea ja pelaajan on vain opittava peli. Tietyssä mielessä tämä on hyvin vanhanaikaista pelisuunnittelua, mutta toisaalta tämänlaiselle pelityylille on myös faninsa. Crafting-ominiasuus tarkoittaa sitä että pelaaja voi perustaa tukikohtia itselleen, jossa voi hengähtää, viljellä ruokaa, nukkua ja syödä.

Jännitystä aiheuttavat elementit?

Pelissä on vahvoja kauhuelementtejä visuaalien, äänien ja tunnelman suhteen. Näinollen se ei sovi komeasta ulkomuodostaan huolimatta pelattavaksi lasten nähden (kyllä, nörtitkin saavat lapsia joskus). Varsinaisesti karkean käsityksen pelin pelattavuudesta saa esimerkiksi https://www.scaredtoplay.com/-sivustolta, jossa ei juonipaljastuksia kuitenkaan ole.

Ladattava lisäsisältö?

Ei

Pelin ikäraja?

Pelillä ei ole ikärajaa, mutta siitä on jopa Commonsensemedia.org arvostelu. Commonsense Media huomauttaa aika normaaliin tapaanväkivallasta ja alkoholin käytöstä, joskin kauhulle ja ahdistukselle ei oikein ole mittaria, vaikka teoriassa pelissä olevia pelottavia elementtejä voisi arvioida:

“Nightmare Fuel”-testi tuotti tulokseksi 13. Esimerkiksi Alien Isolation sai 14 ja Amnesia 16 pistettä. Nämä arviot ovat suuntaa-antavia, mutta painottavat sitä että Commonsense Median suositus 15+ olisi kohtuullisen lähellä todellisuutta.

Keskustelunaiheita pelin tiimoilta

• Pelin pohjalta voi miettiä esimerkiksi kauhua ja pelottavuutta. Mistä se tulee?
• Mitä Edenin arvoituksellisesta infektiosta tiedetään?
• Myös ‘permadeath’, eli pelin aloittaminen uudestaan kuoleman jälkeen voi puhuttaa. Miksi se turhauttaa? Mitä pelin kehittäjät ovat halunneet viestiä poistamalla tallennusmahdollisuuden?