Divinity: Original Sin Enhanced Edition

Sorsan metsästäjät

Divinity oli ryhmärahoitettu vanhan liiton roolipeli, joka keräsi lähes miljoona dolllaria ja saavutti useita välitavoitteita. Peliin jäi kuitenkin kismittäviä puutteita joten Larian Studios teki Divinity 2-projektin ohella parannetun version ensimmäisestä pelistään. Ei ole ennenkuulumatonta että hyvistä roolipeleistä julkaistaan parannettuja painoksia, mm. ensimmäinen Witcher julkaistiin hyvin puolivalimiina. Divinityn Enhanced Edition muuttaa täysin pelin loppua, tuo uutta sisältöä, ääninäytellyt repliikit ja paljon muuta muutosta.

Pelin tiedot

Pelin nimi: Divinity: Original Sin Enhanced Edition Pelin julkaisija/kehittäjä: Larian Studios (2014/2015)
Alustat: PC, XBox One Pelin tyyppi: roolipeli, nettipeli
Ikäraja(t): PEGI 16
Arvostelijat: Rami (35)
Videokuvaa:
https://www.youtube.com/watch?v=OAr5C3ujEjc traileri
https://www.youtube.com/watch?v=wsgT9Tl06DI pelin alku

Mitä pelissä oikeasti tehdään?

Divinity on eeppinen fantasiasatu, jossa päähenkilöitä on kaksi. Hieman Robert Jordanin kirjoja mukaillen maaginen Lähde (Source) on muinaisina aikoina saastunut ja korruptoi magian käyttäjiä, joten eräänlainen temppeliritarien tapainen lähdemetsästäjien (Source Hunter) veljeskunta suojelee kansalaisia villeiltä velhoilta. Päähenkilöt lähetetään paikalle kun Cysealin kylässä paljastuu magialla tehty murha.

Pelissä on vahva tutkimusretkeilyn ote, vastustajat hoidetaan miekalla ja magialla mutta sivistyneiden olentojen kanssa väitellään ja käydään kauppaa, lopullisena tavoitteena on koko maailmankaikkeuden pelastaminen. Kirsikkana kakussa on kaksinpeli, eli peliä voi pelata verkkopelinä kaverin kanssa (konsoliversiossa jopa jaetulla ruudulla).

 

Mitä kokeneempi pelaaja saa irti pelistä?

Parannettu versio on ytimeltään sama, tyyliltään vanha Divinity: Original Sin, jota youtube-julkkikset kehuivat. Peli on eeppinen fantasiaroolipeli ja siinä mielessä vanhanaikainen että se antaa pelaajalle vastuun etenemisestä, joka koskee myös tarinan etenemistä. Kahden päähenkilön peli tarkoittaa sitä että nettipelissä partneri voi halutessaan kyseenalaistaa tekemäsi valinnat ja kiistat ratkaistaan kivi-paperi-sakset-menetelmällä. Yksinpelissä nämä väittelyt mahdollistavat roolipelaamisen ja luonteen luomisen molemmille päähenkilöille. Keskustelut ovat suuressa osassa peliä ja KPS-väittelyllä voi myös välttää osan taisteluita.

 

Pelin eettinen sanoma?

Peli on kuudes sarjaansa ja siihen liitty mielenkiintoinen tapaus itsesensuurista. Pelin kansi oli E3 messuilla esillä 2012 ja sai vasta seuraavana vuonna kritiikkiä Kansitaidetta muutettiin tämän jälkeen lisäämällä naiselle vaatteita enemmän päälle. Kehittäjä otti keväällä kantaa tapaukseen. Oliko reaktio sitten oikein? Kansitaide ei ollut kovinkaan paha, mutta toisaalta pidän myönteisenä että kehittäjät ovat valmiita muutoksiin. Lisäksi kansikuvan idea kahdesta käsi-kädessä kävelevistä on hyvin tyylikäs ja kuvaa pelin teemaa pitkälti.

Kukaan ei varmasti vastusta seksikkäitä naishahmoja, mutta esimerkiksi örkkitytöt ovat pelissä vihreitä - eikä tämä tarkoita vaatteiden väriä! Eli vaikka kohua oli tai ei, sen vaikutuksia itse pelin sisältöön voi vain arvailla?

Kiinnostusta herättävät piirteet?

Itse pidin kovasti pelin asetelmasta, kahdesta sankarista ja peliin valitusta tarinankerrotatavasta. Esimerkiksi: eläimille voi puhua ja sivutarinoita on sen verran monia että aika kuluu hyvin. Tasoissa on monipuolisuutta ja pelaajalle tarjotaan paljon erilaisia mahdollisuuksia aina pizzan tekemisestä, hiippailuun ja ongelmien ratkaisuun.

Taistelu on haastavaa - yleensä loitsuja alkaa lentää ja tämän seurauksena puolet kentästä on jäässä ja toinen puoli tulessa. Pelin vanhanaikaisuus tarkoittaa myös sitä että pelaaja voi olla ylpeä omista saavutuksistaan, koska vaikeusastetta ei tarvitse virittää tappiin, jotta eteneminen olisi haastavaa. Jos totta puhutaan, kuten aikaisemmissa arvioissa puhuin - ennen vanhaan pelaajalla oli isompi vastuu pelin etenemisestä. Divinity edustaa tyylissään paluuta siihen maailmaan missä tehtävien sijainnit ja suora polku sinne ei näy kartalla tai näkymätön seinä pakota sinua takaisin pelialueelle. Divinity on siis virkistävä poikkeus.

Jännitystä aiheuttavat elementit?

Yksi tärkein turhautumista aiheuttava piirre on se että koko pelin ajan pelihahmojen kokemustaso tuntuisi laahaavan jäljessä tasojen vihollisia. Kartat ovat suuria, esimerkiksi Cysealissa on vastustajia 1-8 kokemustasoilta. Tämä selittyy sillä että kartoista pääsee minikarttoihin kuten luolastoihin, joissa on oma tarinansa ja näistä voi ansaita hyvin kokemusta, mutta vähän väärään paikkaan vaeltava saa helposti köniinsä.

Jatkuva pieni alakynnessä oleminen tarkoittaa sitä että vastustajat antavat hyvin helposti köniin ja pelaajan on osattava käyttää pelin antamia mahdollisuuksia täysin hyväkseen. Esimerkiksi maassa olevat tavarat hukkuvat niin helposti että alt-napin hakkaaminen jatkuvasti on käytännön pakko.

Valitettavasti tässä kohdassa on toinen suuri huomio: tasoista ansaittavia pisteitä on säästettävä, eli vaikkapa kahden käden miekan käyttötaito maksaa 3 pistettä, jotta sen saisi nostettua tasolta 2 tasolle 3, hahmon kokemustasot antavat kuitenkin alussa vain yhden pisteen per taso, eli pelaaja saattaa tuhlata pisteensä toissijaisin taitoihin, kun oikeasti pelin kannalta pitäisi panostaa todella pariin taitoon.

 

Ladattava lisäsisältö?

Kaikkien Divinity-pelaajien peli päivittyi EE-muotoon, joten vanhaa versiota ei ole enää saatavilla.

Pelin ikäraja?

Divinityn PEGI-ikäraja on 16 (väkivalta), jonka ymmärtää hyvin (PEGI:n näkökulmasta) koska sivulliset voivat päätyä vaikkapa tulipallon alle. Vaikka ikäraja tuntuukin hieman korkealta on todettava että taistelut näyttävät melko väkivaltaisilta- puolet kentästä on tulessa ja omat ryhmäläiset myös, toinen puoli jäässä ja ‘bleeding’ statuksen saanut hahmo pärskii verta. Divinityn taistelut perustuvat elementteihin, ja ovat siksi pirteitä kuvaukseltaan..

Toisin kuin PEGI-ikärajat suomalaisittain kiinnostaisi enemmän materiaalin aiheuttamat tunnereaktiot esim. lapsissa, ja muut vastaavat asiat mistä ei ole hyvää tutkimustietoa. Divinityn taistelu on vuoropohjaista ja kamera on kaukana yläviistossa, joten voidaan puhua virallisin termein kuvaustekisestä ‘etäännytyksestä.’ Ehkä sen takia tapahtumiin ruudulla kehittyy hieman shakkipelimäinen suhtautuminen - shakkilaudalla kun ei kuitenkaan lopuksi kiinnosta se mitä moukille tapahtuu?

 

Keskustelunaiheita pelin tiimoilta

      (Sen kummemmin pilaamatta juonta)

• Juoni tähän mennessä
• Ketä päähenkilöt ovat, mikä on maailman historia?
• Miten ruokaa tehdään, mistä aineksista sitä kannattaa tehdä?