Vaikka 'pelikasvatus' on terminä ollut tunnettu vasta muutamia vuosia, on pelikasvatusta todellisuudessa tehty jo vuosikymmeniä: Tampereen seurakuntayhtymän bittileiri täyttää keväällä 2016 vuosia. Leirin vetäjä Jussi “Kaapo” Kosonen on pitänyt leiriä 12-16 vuotiaille nuorille jo 21 vuotta.
Haastattelin Kaapoa Bittileirillä tammikuussa 2016 ja hän kertoi että alunperin bittileiri lähti siitä että Henkka-niminen isonen halusi tuoda lastenleirille tietokoneen mukaan. Henkka piti tietokonekerhoa Nekalan seurakuntatalolla, joten leirillä pelailu oli luonnollinen jatke tälle toiminnalle. Lasten innostuttua asisasta syntyi idea tehdä leiri jossa harrastettaisiin koneita - ensimmäinen leiri olikin kokkileirin ja bittileirin yhdistelmä - bittipuuro. Myös seikkailu- ja bittileirin yhdistelmää kokeiltiin 1994 ja vuodesta 1995 lähtien leirit olivat virallisesti ‘bittileirin’ nimellä. Työkaverit eivät olleet innostuneita leiristä, mutta vapaaehtoisia on alusta lähtien riittänyt hoitamaan teknistä puolta, esimerkiksi Ilkka Puranen oli ensimmäinen ja tärkein avustaja, ja Bittileirin “Purkin” eli BBS-järjestelmän ylläpitäjä.
Alussa leirit olivat sekaleirejä, mutta koska tyttöjä ei ollut ja poikia oli enemmän kuin leirille olisi mahtunut, tuli Bittileiristä poikatyön toimintamuoto. Ensimmäiset leirit olivat sitä että kaksi PC-konetta liitettiin yhteen nollakaapelilla, jotta voitiin pelata Doom-peliä ‘verkossa’. Tietotekniikan kehitys näkyy leireillä - verkkokortteja kun ei aikaisemmin kotikoneissa ollut joten lainakortteja asentelu oli ison vaivan takana ja vaati paljon vapaaehtoisia auttamaan leirille. LAN-lähiverkon pelit myös jäivät 2000-luvun puolella pois muodista ja Steam-palvelun kautta alettiin pelaamaan netissä. Steam on vaikuttanut myös silminnähden nuorison piraattikopioinnin vähenemiseen, eli vaikka osa nuorison suosikkipeleistä olikin iältään aivan liian korkeita ne on hankittu nettikaupan kautta.
Leirit ovat olleet poikkeuksetta täynnä ja innokkaita isosia on paljon. Vapaaehtoiset aikuiset ja isoset ovatkin yksi nelipäiväisen leirin voimavara - kovin montaa paikallisseurakunnan leiriä ei nimittäin pyöritetä vapaaehtoisten voimalla. Näissä mukana on myös tietojenkäsittelyn ammattilaisia, jotka auttavat nuorisoa konepuolen ongelmissa ja varmistavat että paikallisverkko toimii. “Yli-ikäisille” bittileiriläisille järjestetään viikonlopun mittaisia ‘Bittimiittejä’, joiden alaikäraja on 16-vuodessa.
Leirejä pidettiin pitkään Tampereen Torpan leirikeskuksessa, mutta 2013 tehtiin siirtyminen Ilkon leirikeskukseen valokuituyhteyden päähän. Nettietiketissä painotetaankin sitä että kuka tahansa voi Steam-päivityksillä, Spotifyllä ja Torrenteilla saada koko yhteyden jumiin. Suurin osa leiriläisistä tuo pöytäkoneensa leirille ja pelaa verkkopelejä Steam-palvelun kautta - konetilaan onkin ehdoton kielto tuoda naposteltavaa ja juokseminen on ehdottomasti kielletty.
Seurakunnan leirien tapaan kenellekään ei jää tyhjä vatsa sillä lämpimiä ruokia on kaksi päivässä. Bittileirin ohjelma koostuu verkkopeleistä, kilpailuista, ruokailuista, ulkoiluista sekä tietoiskuista esimerkiksi tietoturvan, koneen puhdistamisen, pelivideoiden teon tai ohjelmoinnin alkeiden kannalta. Esimerkiksi allekirjoittanut on pitänyt tietoiskuja pelivideoiden teosta, Hammer-tasoeditorista ja järjestänyt Kodu- sekä pelimusiikki-kilpailuja.
Leirin yhteiset ulkoilurupeamat toteutetaan yleensä pelimäisinä tapahtumina mm. Actiontrack-kännykkäsovellusta ja Live-roolipelejä on kokeiltu, Stratego-peli säilyttää suosionsa ja Bittileiriä varten suunnitellaan erityisiä ulkoilupelejä. Yksi suosituimmista ulkoilupeleistä on nk. ‘Kauppalaivapeli’. Kaapo Kosonen kertookin:
“Kauppalaivapeli on vetäjien bittileiriä varten kehittämä maastossa pelattava live-lautapeli. Pelaajat liikkuvat satamien väliä ostaen ja myyden tavaroita ja suorittaen tehtäviä. Peli toimii Itsetehdyillä korteilla ja leikkirahalla. Tavoitteena on kerätä suurin omaisuus pelin loppuun mennessä. Alkuperäinen tavoite tosin oli saada lapset juoksemaan pari tuntiä ympäri leirikeskusta, ilman että he huomaavat liikkuvansa.” -Kaapo
Ikärajojen kannalta leirillä noudatetaan kuvaohjelmalain mahdollistamaa periaatetta, että tiiviisti yhdessä pelatessa voidaan joustaa ikärajoista. Nuoriso pelaa vanhempiensa hyväksymiä pelejä, eli samoja pelejä kuin kotona, sillä erotuksella että kohtuullisen suositut PEGI 18-pelit ovat ehdottoman kiellettyjä - myös aikuisilta vetäjiltä. Yksi peleistä jota haluttaisiin pelata on Counter-Strike: Global Offensive ja tämä aiheuttaa harmia epäselvän ikärajan takia (PC versiolla ei ikärajaa, Konsoliversiolla PEGI 18 ja Ylen lähetyksillä 16) takia sitä ei pelata leirillä, vaikka peli on yleinen kohderyhmän joukossa. Varsinainen Bittileirin osallistujien suosima ja suosittelema peli on sarjakuvamainen Team Fortress 2-joukkueräiskintä.
Allekirjoittaneen mielestä Bittileirin etu on suuri määrä koneaikaa, selkeä päivärytmi ja peliseura - ruokailut ja tauot ryhmittävät päivää tasaisesti ja hyvä yöuni on (ainakin teoriassa) mahdollista saada. Seurakunnan leireillä panostetaan ryhmähenkeen tekemällä kaikki asiat yhdessä, esimerkiksi koko porukka kerääntyy samaan aikaan ruokailuun eikä käy omaan tahtiin. Samaan aikaan peliaikaa on tarpeeksi, vaikka aina välillä jonkun leiriläisen Hearthstone tai League of Legends-turnaus joskus venyykin. Neljä päivää pelaamista aiheuttaa kuitenkin sen että nuoriso kertoo ettei kotiin päästyään tee mieli koneelle!
Linkkejä:
No comments:
Post a Comment