MGS: Phantom Pain on Metal Gear-pelisarjan kahdeskymmenes julkaisu ja viidenneksi sekä pelisarjan kalleimmaksi peliksi nimetty tapaus. Peliä edelsi kuitenkin muutamia hyvin mielenkiintoisia ja kyseenalaisia valintoja peliä kehittäneen Konamin ja Hideo Kojiman puolelta. Valituksissa saattoi olla perää se että edellinen osa Ground Zeroes kesti vartin pelata läpi!
Metal Gear Solid, vuonna 1998.
Otetaanpa vähän takaisin, siis mikä Metal Gear-sarja?
Metal Gear-pelisarja alkoi samannimisellä pelillä 1987, ja nousi suomessa kuuluiseksi vasta Playstation 1:n Metal Gear Solid -pelin kautta, MGS oli siihenastisen sarjan kolmas peli ja yksi hiippailupelien merkkipylväistä. Päähenkilö “Solid” Snake lähetettiin siinä yksin soluttautumaan terroristien kaappaamaan tukikohtaan ilman että kommandolle oli kerrottu mistä on todellisuudessa kyse - klise jota on sittemmin toistettu ahkerasti muissakin peleissä.
2002 Ilmestynyt MGS 2: Sons of Liberty sai juonen paisumaan yli äyräidensä kuin pullataikina. Metal Gear Solid 3: Snake Eater oli taas nk. ‘prequel’ joka kertoi ‘Big Boss’-nimellä tunnetusta kommandosta, joka lähetetään 1960-luvun lopussa soluttautumaan venäjälle. Big Boss oli kahden ensimmäisen MG-pelin päävastustaja. Tosin edellinen lausunto joka on pelisarjan mutkikkaan juonen takia hieman kyseenalainen, mutta menköön nyt. Solid Snake sai tietää olevansa vanhan soturin poika, itsasiassa klooni, joka geneettisen alttiuden takia ja ehkä myös kantamansa viruksen takia alkoi vanhentua silmissä ollen vanha soturi Metal Gear Solid 4: Guns of Patriots pelissä - tämä peli myös päättää Metal Gear-sarjan juonen melko tehokkaasti. Mitä viidenteen osaan on siis jäänyt jäljelle? No, tietysti tarve selittää miten Big Boss päätyy pahikseksi ensimmäisissä peleissä!
Snake ja Big Boss. Metal Gear 2: Snake's Revenge ja Metal Gear Solid 4: Guns of Patriots
Metal Gear Solid V: Phantom Pain ei kuitenkaan ole suoraa jatkoa Snake Eaterille, vaan tämä kunnia oli alunperin Playstation Portable käsikonsolille-julkaistulla MGS: Peace Walker-pelillä, joka sijoittuu vuoteen 1974. Big Boss johtaa etelä-amerikassa “Sotilaat ilman rajoja”-järjestöä, ja päätyy pelastamaan maailman ydintuholta. Tämä peli julkaistiin myöhemmin Metal Gear Solid HD Collection-paketissa, josta allekirjoittanut teki läpipeluun youtubeen. Pelin lopussa omalle porauslautalle oli kerääntynyt soturien lisäksi tankkeja, helikoptereita, oma Metal Gear ja ydinase! Peli päättyi lausuntaan että palkkasoturiporukka oli vihastuttanut sekä länsi että itäblokin, ja köniin oltiin varmasti saamassa jossain vaiheessa. Lopputeksteissä kerrotaan tarinan päättyvän Ground Zeroes-pelissä.
MGS: Peace Walker (linkit Let's play-videoihin)
Metal Gear Solid: Ground Zeroes jatkuu Peace Walkerin lopputekstien jälkeisistä tapahtumista. Nicaraqualainen sissi Chico ja agenttityttö Paz ovat päätyneet Quantamon tapaiselle vankileirille. Big Boss lähtee pelastamaan näitä ja .. no tästä alkavat ongelmat.
MGS: Ground Zeroes tarjoaa oikein venyttämällä ehkä tunnin pelattavaa.
Jotta koko kirjoitus ei olisi valitusta on myönnettävä että Ground Zeroes on todella hyvin pelattava, hienosti toteutettu ja oikein mielenkiintoinen - mutta kestää vartin. Aikaisemmin Peliraatiin kirjoittamassani arviossa tökki myös vahvasti väkivalta - kidutusta tukikohdassa kuvataan audiolokeissa ilman epäilyksen häivää ja lopussa pisteenä i:n päällä ällöttävä leikkauskohtaus, jossa yritetään pelastaa pelastettua vankia. Tämä leikkauskohtaus oli kuvattu yllättävän avoimesti. Teknisesti voidaan selittää että tietokoneohjelmassa tekstuurien muuttaminen on helppoa, eli veriroiskeet eivät ole mitenkään teknisesti vaikeita toteuttaa. Avoleikkaus on haastava saada näyttämään uskottavalta, mutta mahdollista jos resursseja siihen käytetään.
Metal Gear Solidin kidutuskohtaus riitti jenkeissä 'Mature' (17+) ikärajaan
Samalla suoritettiin myös leikkaus Metal Gear-sarjan pasifistisille arvoille. Toisaalta joka pelissä vastustajat kiduttavat päähenkilöä antamalla sähköiskuja, mutta interaktiivisesta kestävyyspalkin pitämisestä ylhäällä napinhakkauksella tai kevyemmistä teemoista kuten ketsupilla-vankilapako tai kosinta-kesken-tulitaistelua on aika pitkä matka tilanteeseen, jossa kuvataan muodossa tai toisessa lasten kidutusta. Pelisarjan neljäs osa oli jo vähän turhan vakava ja viides tuntuu myös pyrkivän aivan liikaa vakavuuteen.
Kuvassa Surgeon Simulator: Ground Zeroes.
Yksi syy miksi kuvaus oli tätä tasoa, voi olla se että pelaaja ei ehdi lyhyen tarinan aikana samaistua kahteen pelastettavaan - kaikki, edes sarjan kovimmista faneista kun eivät ole pelanneet Peace Walkeria. Käytännöllisesti katsottuna suurimman osan pelaajista kannalta pelissä ollaan pelastamassa kahta täysin tuntematonta ja samantekevää tyyppiä - niinpä pelaajien tunteita pitää herättää poikkeuksellisella julmuudella! Toisaalta Peace Walkerin pelanneet näkevät porauslauttansa tulessa - kaikki mitä on kerätty on nyt menetetty ja pelin loppu jää täysin auki, vain ratketakseen seuraavassa pelissä!
Ground Zeroesia on myyty parilla kympillä, mutta peliä voi siltikin sanoa yhden tason ylihintaiseksi demoksi, jonka tehtävä oli ainoastaan rahoittaa yli budjettinsa paisunut Phantom Pain.
(Kyllä, Ground Zeroesin omistaja saa pelin mukana tulevalla koodilla sekä tallennuksilla ekstravaatteita ja henkilöstöä Phantom Painissa, mutta silakat ovat vähän laihoja joulukaloiksi!)
MGS: Phantom Painin yksityiskohdat on alussa toteutettu pieteetillä.
Phantom Pain jatkuu 1984 eli yhdeksän vuotta Ground Zeron antikliimaksin jälkeen - Big Boss on ollut koko väliajan koomassa! Kojima itse on todennut että pelissä on ‘joitakin pieniä ristiriitaisuuksia’ edellisten pelien kanssa. Tälläisellä ‘mutkat suoraksi’-tyylillä on siis päästy siihen mikä on tekijöiden mielestä ollut kiinnostava tarinan lähtökohta, mutta pahasti epäilyttää että lopputulos ole fanien mielestä järjellinen selitys siitä miten mies päätyy päävastustajaksi Metal Gear-pelissä 1995. Toisaalta henkilökohtaisen pahuuden käsittely voi olla vaikeaa.
Edelleenkään, kyse ei ole siitä että peli olisi huono: Kyseessä ovat hyvin hiotut pelit, esimerkiksi Tampereen Ammattikorkeakoulussa on MGS 1 edelleen suosittu peli ja Ground Zeroes oli mukava pelata - niin kauan kuin sitä kesti.
Ehkä suurin ongelma on se että pelien looginen jatkuvuus on toissijainen asia sen kehittäjille ja vain vähän arvoa sisältävillä tuotteilla voidaan rahoittaa tuotteita, johon kiinnitetään enemmän artistista huomiota! Tämä ei ole mitenkään hyvä kehityssuunta, vaikka Phantom Pain olisikin timanttinen peli. Aloittaessani läpipeluun toivoin hartaasti, että Kojima on ottanut jonkin verran vihaista kritiikkiä vastaan ja pyrkii ottamaan päätöspelissään myös sarjan fanit huomioon. Tämä voi olla liikaa toivottu, koska varsinainen koko tarinan päätös eli MGS 4 loppu ei paikannut edes rekanmentäviä aukkoja juonessa ja jätti monet raapimaan päätään ihmeissään. Phantom Pain taas on jättänyt muutamia tehtäviä puuttumaan julkaisuversiostaan.
MGS: Phantom Pain on pelattavuudeltaan huippuluokkaa
No, nyt Phantom Painia pelattuani voin sanoa jotain - pelistä on vielä paljon jäljellä joten lopullista arvostelua en voi antaa vielä.
Peli alkaa tyylikkäästi David Bowien kappaleella “Man Who Sold The World”. Helikopterin alasampumisessa pahasti vammautunut Big Boss on hyvin avuton paetessaan sairaalasta amerikkalaisten ja mörköpeikkojen iskujoukkoa. Ainoa mahdollisuus on entiset liittolaiset ja sotatoimialue Afganistanissa. Entä kontroversia? Kyllä sitä on, väkivalta on reipasta ja tyyli pyrkii olemaan vakava. Painajaisten bensaa on tarjolla heti alusta lähtien. Tehtävien välillä voi seikkailla vapaasti pelialueella ja tästä on jossain määrin hyötyä.
Nähtävästi kaikki haluavat Big Bossin hengiltä eivätkä välitä sivullisista tappioista.
(Toivottavasti tämä ei kuvaa Kojiman ja Konamin välejä.)
Käytännössä Phantom Pain on “Peace Walker osa 2”- vastustaja värvätään omaan palvelukseen tainnuttamalla ja evakuoimalla Fulton-pallolla. Kun putkaa on tullut tarpeeksi nämä tajuavat että olisikin kivempi olla Big Bossin puolella. Alku on vahva mutta kysymykseksi jää riittävätkö rahkeet loppupeliin asti? Kojiman ja Konamin ongelmat ovat johtaneet Phantom Painin kalleudesta ja Konamin heikosta rahatilanteesta pelinkehityksen rikottua yhteisymmärryksen.
Toivotaan siis että peli saa kuitenkin päivityksien kautta lisää sisältöä?
Big Boss oppi että tankkimiehistön sijasta evakuoida
voi myös eläimiä omalle MGS Farmvillelle... eikun suojelutarhaan.
No comments:
Post a Comment