Parempi kuin useimmat
Vynin tummassa fantasiamaailmassa kuohuu, kuolemattomia velhohallitsijoita vastaan käydyn sodan jälkeen asiat ovat sekaisin Päähenkilö saapuu Enderalin uuteen maailmaan laivan salamatkustajana, homma menee tietenkin pieleen jo ennen rantaan pääsyä ja outo nainen ilmestyy. Laivan kapteeni päättää surmata päähenkilön kaverin ja heittää tämän yli laidan. Herättyään rannasta päähenkilö huomaa omaavansa mystisiä voimia, osaavansa taikoa ja näkevänsä välähdyksiä tulevaisuudesta tai menneisyydestä. Lisäksi maaginen kuume uhkaa viedä ennenaikaiseen hautaan. Kaikki tämä liittyy jotenkin aurinkotemppelin ennustukseen.
Enderal:Forgotten Stories on totaalikonversio Skyrim ja Skyrim SE pelimoottoreille, ja se on ladattavissa Steamin kautta.
Pelin tiedot
Pelin nimi: Enderal:Forgotten Stories Special Edition Pelin julkaisija/kehittäjä: SureAI (2016,2019,2021)
Alustat: PC Pelin tyyppi: Roolipeli, Ohjelmamuokkaus
Ikäraja(t): - (Skyrim PEGI 18)
Arvostelijat: Rami Sihvo
Kuvat&linkit:
Traileri
Vanhempi traileri
Enderal Special Edition is now on Steam!
You Should Play Enderal Forgotten Stories | Open World RPG
Enderal: A Retrospective Part 1 - Mechancis
Hyvää fantasiaa ja Skyrim modeja saa etsiä. Enderal on yksi tunnetuimmista modiprojekteista, ja se löytyy ladattavana sekä modina että Steamin kautta ladattavissa olevana ilmaisena ohjelmana. Forgotten Stories on paljon alkuperäisestä poistettua sisältöä mukaan tuova laajennus Enderaliin ja Special Edition on versio 64-bittiselle Skyrimille.
Uusi pelimekaniikka korjaa Skyrimin puutteita tehden pelistä huomattavasti haastavampaa.
Kuten veteraanit muistavat joka taistelussa tuli juotua pullotolkulla parannusjuomia. Nyt parannusjuomia ei löydy ihan mistä vain ja ne nostava maagista kuumetta. Kuume antaa debuffeja ominaisuuksiin, ja jos se nousee 100% pelihahmo kuolee. Eli, pelaaja välttää juomasta taikajuomia, jolloin suurin osa taistelusta menee hiuskarvan lähellä kuolemaa. Ruoka parantaa - mutta ainoastaan taistelun ulkopuolella.
Entäpä 100% hiiviskelytaito ja kaikkien puukotus selkään? Sekään ei enää ole niin helppoa sillä taidot eivät kehity tekemällä kuten normaalissa Skyrimissä ja pelissä on Gothic tai Arx Fatalis-tyyppinen tunnelma. Jokaisesta tasosta saa taitopisteitä sekä taistelu että crafting-taitoihin. Valitettavasti oppiakseen taidon pelaajan on löydettävä tai ostettava sopiva kirja. Mestaritason kirjat taas ovat huomattavasti oppilastasoa kalliinpia, joten etenkin alussa käyttämättömiä pisteitä on paljon. Jokaisesta tasosta saa myös muistipisteen, jonka voi käyttää mystisessä ympäristössä soturi, kelmi tai velho-taitopuuhun. Taidot korvaavat Skyrimin maagiset huudot ja ne ovat hyvin monipuolisia, kuten lykantroopiksi muttuminen tai räjähtäviä nuolia jouseen. Enderalin muutokset saavat sen tuntumaan huomattavasti eri peliltä, joskin taistelu on hyvin tuttua eli pelaaminen ja tekoäly on hieman kulmikasta eikä kovin modernia.
Uusi asetelma ei myöskään häpeä Elder Scrolls-peleile, vaan on jopa tarkemmin ja huolitellummin tehty. Enderal jatkaa Oblivionille tuotetun Nehrim: At Fates Edge (2010)-pelin juonta ja samanniminen manner on Malphaksen auringontemppelin johtama teokratia jossa on monen kerroksen väkeä osan asuessa kirjaimellisesti Arkin viemärissä. Maailmasta löytyy pitkiä lore-kirjoja, taustamateriaali on rikasta ja ympäristössä on paljon löydettävää, eli pelkästään löytöretkeily kannattaa. Kaikkea on runsaasti ja lokaatiot tuntuvat tiiviiltä ja pienikin löytöretkeily kannattaa. Keräiltäviä saavutuksia on maagisten toteemien muodossa ja sinisten sienien syöminen nostavaa kantokykyä yhdellä.
Peli on hyvin kirjoitettu ja kauttaaltaan ääninäytelty, ja tämä on onnistuttu tekemään yllättävän hyvin faniprojektiksi. Juoni oli yllätyksellinen, sivuhenkilöt persoonallisia ja maailma huomattavasti tummasävyisempi kuin skyrimissä. Jokinlainen punainen raivo on ajanut auringontemppelin velhoja ja pappeja hulluksi ja kukaan ei tiedä mistä tämä ilmiö johtuu.
Luolastojen aiheet voivat olla hieman geneerisiä ja villimaageja tuntuu olevan joka paikka täynnä. Silti, tunnelma on hyvä ja tylsää ei ole hetkeäkään. Bardien musiikkeja on pelissä 25 raitaa englanniksi, 25 saksaksi ja vielä 11 puolaksi (!) - soundtrackin voi ostaa Steamin kautta. Valitettavasti osa musiikista on lisensoitu, joten täysin striimausturvallinen peli ei ole.
Entä ongelmat sitten? Alkuperäinen Enderal toimi tuunatulla Skyrimin 32-bittisellä moottorilla ja ruudulla olevan tavaran määrä sai Skyrimin narisemaan eikä toiminut kovin hyvälläl ruudunpäivitysnopeudella. Vastikään ilmestynyt SE versio auttaa huomattavasti muistiongelmiin. Käytännössä välillä laatu on vähän faniprojekti-tasoa, maaston läpi voi tippua tai sitten jumittaa kiviin. NPC pathfinding menee rikki vaikeimmissa paikoissa antaen pelaajan pippuroida näitä nuolilla melkoisen rauhassa.
Vaikeusaste voi tuntua myös haastavalta, ainakin korkeammilla vaikeusasteilla. Pelin alueet on jaettu karkeasti 1-4 vaikeusasteella, jotka ovat aika arbituaarisia. Käytännössä kovien poikien alue on heti aloituspaikan viedessä ja nämä alueet on kartoitettava käytännössä kantapään kautta oppimalla. Sekä ampuvia että lähitaisteluvastustajia on sekoitettu yhteen, ja jousikalmot antavat helposti selkeään korkeammilla vaikeusasteilla.
Enderalin modaaminen on yksi asia joka on hieman sinne päin, se nimittäin ei tue kovinkaan hyvin Skyrimin modeja. Kaikki lokaatioihin perustuvat voi heittää menemään välittömästi, mutta yksinkertaisimmat toimivat, ainakin siihen asti kunnes pelaaja käyttää Enderalin omia kusomoituja rotuja (ei kissahumanoideja, sori). Itse päädyin pelaamaan ihan modaamatonta versiota, mutta oman hahmon ulkonäköä tai pelin vaikeusastetta voisi viilata jossain vaiheessa.
Pelin sisältö on osin rujoa ja pelottavaa (vrt. alkuintro jättää leuan lattialle), se käsittelee asioita joita Bethesda ei Elder Scrolls-pelissä uskaltaisi käsittää. Kielenkäyttöä on paljon ja luurankoja sekä selkeästi ahdistusta herättävää sisältöä on mukana. Eli lapsiturvallinen peli ei kokonaisuudessaan ole, vaikka pysyy Skyrimin pelimoottorin rajaamissa mahdollisuuksissa.
Kuva: Ympäristön kerrontaan on panostettu
Enderal on hyvä esimerkki siitä mihin faniprojekti pystyy. SureAI on ilmeisesti myöskin puuhaamassa kaupallista peliprojekia, todennäköisesti Vynin maailmaan. Allekirjoittanut on tubettanut sekä 32-bittistä että 64-bittistä versiota, joten kanavalta kannattaa katsoa pelin alkua.
Peli-Ramin läpipeluusarja
Vaikutelmat pelistä
Hyvää fantasiaa ja Skyrim modeja saa etsiä. Enderal on yksi tunnetuimmista modiprojekteista, ja se löytyy ladattavana sekä modina että Steamin kautta ladattavissa olevana ilmaisena ohjelmana. Forgotten Stories on paljon alkuperäisestä poistettua sisältöä mukaan tuova laajennus Enderaliin ja Special Edition on versio 64-bittiselle Skyrimille.
Kuten veteraanit muistavat joka taistelussa tuli juotua pullotolkulla parannusjuomia. Nyt parannusjuomia ei löydy ihan mistä vain ja ne nostava maagista kuumetta. Kuume antaa debuffeja ominaisuuksiin, ja jos se nousee 100% pelihahmo kuolee. Eli, pelaaja välttää juomasta taikajuomia, jolloin suurin osa taistelusta menee hiuskarvan lähellä kuolemaa. Ruoka parantaa - mutta ainoastaan taistelun ulkopuolella.
Uusi asetelma ei myöskään häpeä Elder Scrolls-peleile, vaan on jopa tarkemmin ja huolitellummin tehty. Enderal jatkaa Oblivionille tuotetun Nehrim: At Fates Edge (2010)-pelin juonta ja samanniminen manner on Malphaksen auringontemppelin johtama teokratia jossa on monen kerroksen väkeä osan asuessa kirjaimellisesti Arkin viemärissä. Maailmasta löytyy pitkiä lore-kirjoja, taustamateriaali on rikasta ja ympäristössä on paljon löydettävää, eli pelkästään löytöretkeily kannattaa. Kaikkea on runsaasti ja lokaatiot tuntuvat tiiviiltä ja pienikin löytöretkeily kannattaa. Keräiltäviä saavutuksia on maagisten toteemien muodossa ja sinisten sienien syöminen nostavaa kantokykyä yhdellä.
Sivuhenkilöt olivat mielenkiintoisia ja näiden kanssa voi hieroa romanssia huomattavasti monisanaisemmin kuin Skyrimissä, jonka romanssit tuntuivat lähinnä suomalaisilta “kiinnostaaks sua” “joo” “mennään naimisiin.” Esimerkiksi “Dreams of the Dying" niminen novelli käsittelee kaverin Jespar Dal’Varekin menneisyttä palkkasoturina.
Vaikeusaste voi tuntua myös haastavalta, ainakin korkeammilla vaikeusasteilla. Pelin alueet on jaettu karkeasti 1-4 vaikeusasteella, jotka ovat aika arbituaarisia. Käytännössä kovien poikien alue on heti aloituspaikan viedessä ja nämä alueet on kartoitettava käytännössä kantapään kautta oppimalla. Sekä ampuvia että lähitaisteluvastustajia on sekoitettu yhteen, ja jousikalmot antavat helposti selkeään korkeammilla vaikeusasteilla.
Lähde: Reddit
Pelin sisältö on osin rujoa ja pelottavaa (vrt. alkuintro jättää leuan lattialle), se käsittelee asioita joita Bethesda ei Elder Scrolls-pelissä uskaltaisi käsittää. Kielenkäyttöä on paljon ja luurankoja sekä selkeästi ahdistusta herättävää sisältöä on mukana. Eli lapsiturvallinen peli ei kokonaisuudessaan ole, vaikka pysyy Skyrimin pelimoottorin rajaamissa mahdollisuuksissa.
Kuva: Ympäristön kerrontaan on panostettu
Peliä pelatessa voi pohtia, että...
- Miten peli eroaa Skyrimistä?
- Kuka salaperäinen nainen oli?
- Liittyvätkö Nehrimin tapahtumat jotenkin punaiseen raivoon?
- Voiko suru ajaa ihmisen äärimmäisiin tekoihin?
- Miksi pappi tuli hulluksi?
No comments:
Post a Comment