Witcher 3:Wild Hunt

27 tuntia myöhemmin 

Ensimmäisen Witcher-pelin etuja oli moraaliteema ja mielenkiintoinen tummsävyinen fantasiamaailma. Pelisarjan kolmas osa solmii aikaisempien osien juonenpäitä yhteen ja pohjaa vahvasti fantasiakirjojen tarinoihin (tv-sarja löytyy myös mm. youtubesta mutta kertoo osan asioista eri tavalla). Edellisen pelin jälkeen hirviönmetsästäjä Geralt on etsinyt rakastaan Yenneferiä puoli vuotta sotatoimialueelta. Tarina saa heti alussa uuden mutkan kun Nilfgardin keisari pyytää tai pikemminkin käskee Geraltia etsimään kadoneen Cirillan. Ciri on mystinen nuori nainen ja Geraltin ottotytär, hänen perässä on keisarin lisäksi paikallinen 'Lentävä hollatilainen' eli Wild Hunt.

Pelin tiedot

Pelin nimi: Witcher 3:Wild Hunt Pelin julkaisija/kehittäjä: CDProjekt (2015)
Alustat: PC, Mac Pelin tyyppi: roolipeli
Ikäraja(t): PEGI 18
Arvostelijat: Rami Sihvo (35)
Videokuvaa 
https://www.youtube.com/watch?v=XHrskkHf958 Traileri
https://www.youtube.com/watch?v=g4rYh3e97VU Alkuintro
https://www.youtube.com/watch?v=H6QoEUqadW4 Angry Joen arvio

Mitä pelissä oikeasti tehdään?

Tätä kirjoittaessa olen pelannut pelin ensimmäisen kappaleen läpi ja aikaa on kulunut 27 tuntia. Peli on siis pitkä kuin nälkävuosi (~ 200h), joten pelaajan ei suoraan sanoen tarvitse suorittaa jokaikistä tehtävää. Itse pelaaminen on vapaamuotoista seikkailua maaseudulla ja kaupungeissa animaatiopätkien tahdittaessa taas juonellisia tehtäviä. Tehtäviä tekemällä saa rahaa ja kokemusta ja niissä pääsee tekemään paljon moraalivalintoja. Pelin tyyppi on nk. ‘dark fantasy’ käytännössä tämä tarkoittaa moraalisesti mahdottomia valintoja sekä julmia viitteitä, eli kysessä ei ole mikään kukkaispeli. Andrzej Sapkowskin kirjojen maailma on vahvasti mukana ja aikaisempien kirjojen tapahtumiin viitataan ahkerasti. Peli on aiheensa puolesta makaaberi eli aaveita, mörköjä, yksi epäkuollut vauva, sarjamurhaajan uhreja sekä raiskausviittauksia löytyy kyllä.

Jos ette siis edellisen kuvauksen perusteella arvanneet niin peli on aika selkeästi 18!

Kuvat: Seikkailua, monstereita ja lörpöttelyä.

Päähenkilö Geralt on 'witcher', eli - vapaasti suomennettuna - hirviönmetsästäjä. Mörköjä löytyy joka puskasta joten Geralt hoitelee kummajaiset ja naiset ja poistaa kiroukset, tappaa talossa ja puutarhassa. Käytännössä pelin juoni käsittelee hirviöiden sijasta usein ihmishirviöitä, kapakassa juoppojen kiusanteko voi päättyä helposti siihen että lattialla on monta ruumista ja Witcher syytettynä. Se minkä pelistä kannattaa on ymmärtää että kaikkia ei voi pelastaa. Alkupään tehtävässä tämä selostetaan juurta jaksaen - kun pelataan aivan liian korkeilla panoksilla joku aina kärsii. Eli pelaajalle tarjotaan moraalisesti mahdottomia valintoja joita ei pitäisi pystyä oikein vertaamaan keskenään esim: “Pelasta lapset ja aiheuta kyläläisten kuolema” tai “pelasta paronin perhe ja tuomitse lapset kuolemaan”.

Kuvat: Paronin tapauksella on yllättävän kauaskantoisia seurauksia.

Mitä kokeneempi pelaaja saa irti pelistä?

Roolipelinä Witcher 3 pohjaa vahvasti jo hyvin tunnettuun henkilöhahmoon ja tärkeissä moraalisissa valinnoissa pelaajan päätökseen. Päähenkilön antisankaruus näkyy siinä että Geralt voi päästää naisia murhanneen pervon hengiltä sen kummemmin tunnontuskia tuntematta. Ihan hyvä mies tosin. Jo pelkästään ensimmäisessä kappaleessa Geralt kohtaa uskomattomia vastuksia etsiessään tytärtään.

Miellyttävä piirre pelissä on se että sivutehtävät ovat hyvin kirjoitettuja ja dialogi on mielenkiintoista myös sivuhenkilöiden kanssa. Geralt pyrkii tekemään eettisesti vahvoja ratkaisuja - välillä tämä on hieman haastavaa. Esimerkiksi pelissä tätä haukutaan joskus “Blavikenin teurastaja”-viittauksella. Tämä viittaus on alkuperäiseen kirjasarjaan jossa kävi niin että rosvojoukko aikoi hyökätä kylään, joten Geralt aloitti taistelun päästämällä joukon hengiltä kadulla keskellä kirkasta päivää. Onhan tietysti lopputulos tärkeämpi kuin se miten siihen päästään, kai. 

Kuvat: Tulikohan tehtyä oikea valinta? 

Pelin eettinen sanoma?

Peli käsittelee tummia teemoja, sodan vaikutukset näkyvät, mutta toisaalta jo seikkaillessaan Geralt voi tehdä sankarin tekoja ja häätää rosvot tai hirviöt jostain paikasta jolloin sen asukkaat muuttavat takaisin. Kysymys ei ole siitä voiko eettisesti vahvoja tekoja tehdä, vaan onko niillä taas kokonaiskuvan kannalta isoa merkitystä? No, ainakin pelaaja tuntee auttaneensa kyläläisiä lähes joka tehtävän jälkeen.

Pariin otteeseen Geraltia kritisoidaan hyvin mielenkiintoisesta näkökulmasta. Esimerkiksi haltijanaista häiriköidään kadulla ja Geralt lähettää juntit tiehensä. Tämä ei kuitenkaan ole iloinen asiasta, koska puuttuminen asiaan tarkoittaa sitä että sama uusiutuu toisena päivänä, eli herrasmies ei siis ratkaise todellista ongelmaa. Amerikkalaisessa fantasiassa yksi sankari pelastaisi koko päivän, mutta tämä ei ole totta synkässä maailmassa jossa on rasismia ja pogromeja. Rasismia ei siis yksi sankari ratkaise, mutta paikallisesti voi vaikuttaa, vaikkapa antamalla yhdelle vaimonhakkaajalle köniin.

Kuvat: Juonet vaihtelevat hyvin humorisista kuolemanvakaviin aiheisiin.

Kiinnostusta herättävät piirteet?

Yksi mistä olen kuullut kritiikkiä on pelien naiskuva. Toisin mielummin kuin pohtisin Geraltin tapaa olla naistenmies, näkisin asian niin että vahvoja naisia on ollut jatkuvasti sarjassa ja pelissä näitä esitellään jatkuvalla syötöllä. Tasapainon vuoksi takautumakohdissa pelaaja pääsee ohjaamaan Ciriä, joka päästää vastustajia päiviltä huomattavasti tehokkaammin kuin isänsä! 

Cirin pelaaminen tasapainottaa näkökulmaa kivasti, mutta tästä huolimatta on pakko myöntää että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi pelin teemoista. Esimerkiksi bardi Dandelionin naisystävä joutuu raa’an hyökkäyksen kohteeksi kun pelaajan on annettu samaistua ensiksi tähän sivuhenkilöön (tämä on emotionaalisesti hyvin halpa, ja valitettavan usein käytetty kikka). Sivutehtävistä voidaan sanoa että joissain tilanteissa peli kierrättää seksistisiä trooppeja, MUTTA toisaalta pelin juonenkirjoituksen logiikka kestää kuitenkin sillä monessa tehtävässä on sekä välitön, että myöhemmin tuleva palaute.

Valitettavasti tässä pelissä pelaaja ei voi kontrolloida täysin mitä tapahtuu, joten tietyllä tavalla on varauduttava siihen että peli heittää märän rätin kasvoille aina välillä. Olisiko eri tavalla pelaamalla voitu välttää tilanne? Ei oikeastaan.

 

 Kuva: Ciri on voimakas naissankari. Todellista 'fanservicea' onkin pääseminen saunaan tämän kanssa (no, turkkilaiseen mutta kuitenkin 10/10)

Jännitystä aiheuttavat elementit?

Peli on sikäli turhauttava että ensimmäinen varsinainen taso (ei siis tutoriaalitaso) on valtava ja sieltä löytyy jälleen kerran Isoja Setiä, jotka kannattaa käydä pistämässä päiviltä vasta kun tasot ja varusteet ovat tarpeeksi isoja. Periaatteessa Velen olisi yksistään jo Witcher 2 kokoinen alue ja koko Witcher 3 alue on 1,5x Grand Theft Auto V maasto. Toisaalta jos vaeltelu ei kiinnosta kannattaa seurata pääjuonta - ainakin heti alkukappaleessa tämä ei jatkunut yhtenäisenä vaan juonen pää piti etsiä kirjaimellisesti suolta.

Painajaisten bensaa on ensimmäisessä kappaleessa runsaasti, itse laskin 14 erilaista klisettä eli kuvaus on hyvin synkkää. Ehkä kuitenkin enemmän kuin kauhuelementit nostaisin pelin väkivallan esiin, koska se on avoimesti kuvattua. Aina peleissä ei teknisistä syistä voida näyttä väkivallan seurauksia avoimesti,  mutta nyt oli useampaan otteeseen epämiellyttävää kuvausta, mikä kannattaa huomioida jos perheessä on lapsia.

Kuvat: Sotaa, rosvoja ja noidanmetsästäjiä.

Peliä on päivitetty kriittisillä lopetusliikkeillä, eli "Conan barbaari"-tyyliin voi vastustajalta irrota pää hartijoista. Verta ja suolenpätkiä löytyy myös sekä myös kovempia juttuja kuten huorien kidutttamista harrastava piispa. Ehkä kaikkein huvittavinta on ilmoitus siitä että pelissä on tuntikausia eroottista materiaalia - no, seksiä on mutta se on edelleen varsin pehmosti ja häveliäästi esitettyä.

Kauhu- ja jännityselementtejä käytetään runsaasti, tosin Geraltille kummajaisten hoitaminen on jokapäiväistä leipää. Ehkä puihin hirtetyt kyläläiset olisivat ensimmäinen asia mihin kiinnittäisin huomiota, jos omassa perheessäni olisi lapsia. Nk. painajaisten bensaa löytyy Witcher 3 sen verran paljon ettei sitä oikeastaan kannata pelata jos perheessä on lapsia. Toisaalta vaikka peli käsittelee sotaa, on sen kuvaus Niflgaardin sotilaista ja näiden toiminnasta ilmeisesti wikitiedon perusteella lempeämpi kuin kirjoissa.

Kuvat: Tehtävät ovat synkkiä ja väliin kohtuullisen julmiakin.

Ladattava lisäsisältö?

Vaikka peli on pitkä, ollaan siihen julkaisemassa lisäsisältöä. Hyvänä puolena osa paketeista on ilmaisia, eli vaatteita ja varusteita päivitetään peliin ilman eri maksua! Pelin laajennuspaketteja on myös tulossa ja siksi oman pelihahmon maksimitaso on 70, kun pelin pääsee läpi ehkä 33-35 tasolla. Lisäksi maksullisia laajennuksia on tulossa, ja nämä kustantavat noin kymmenen euroa erikseen ostettuna.

Kuva: Druidit ovat tätä mieltä DLC maksullisuudelle.

Pelin ikäraja?

Pelin ikäraja on euroopassa PEGI 18, amerikassa Mature ja saksassa myös 18. Näyttäisi olevan harvinaisen selvää että peli on tehty aikusille, ja nimenomaan aikuisille eikä teineille kengännumeroa isommalla ikärajalla. Huumoria unohtamatta, velhottaren seksifantasia on täytetyn yksisarvisen selässä puuhastelu - samassa yhteydessä vihjataan että Geralt on joskus nämä tiputtanut sieltä.

 

 Geralt 'keräämässä koko sarjaa'. Onko kolme velhotarta liikaa? (Voi käydä köpelösti)

Tunnelmat pelin läpäisyn jälkeen (44h)

Witcherin toinen ja kolmas kappale käsittelevät vääjäämätöntä törmäyskurssia Wild Huntin kanssa. Ongelmat yritetään ratkaista suoralla toiminnalla. Kaer Morhenin jälkeen pelaaja saa myös tehtäväksi nopeassa ajassa muutamia pelin lopputuloksen kannalta hyvin tärkeitä päätöksiä. Henkilökohtaisesti - no huonoin loppuhan sieltä tuli, mutta wikiä selaamalla en ollut kovin kaukana ihan perus ok lopusta- eli, opetuksena jos pelaajalle annetaan vain hetki aikaa vastata niin valinta tulee vaikuttamaan suuresti juoneen. Parasta tallentaa tilanne ja ladata se jos teki mielestään väärän ratkaisun.  

Loppuratkaisu perustuu siis keskusteluvalintoihin, ja vaikka muutamasta voikin esittää kritiikkiä ovat monet näistä ihan järkeenkäypiä. Silti Ciriä esimerkiksi Nilfgaardin imperiumin johtoon haaveileva pelaaja voi tehdä mokia, jonka takia tämä ei selviä lopputaistelusta.

Pelissä on monia hienoja kohtia - juonta seuraamalla pelaaminen on melkolailla samanlaista kuin Witcher 2 - eli cutscenestä cutsceneen etenemistä.  Ehkä tunnelmallisin kohta on se kun Geralt löytää Cirin kuolleena ja hauskimpia kohtia se jos pelaaja lähtee yrittämään kahta velhotarta (huono idea). 

Lopulta täytyy myöntää että Bechedelin testit, TwoXChromomes-testit ja Mako Mori-testit huomioonottaen, nörttitytöt on otettu hyvin huomioon pelissä: Ciri toteaa Geraltille että kyse on hänen tarinastaan, jonka lopun hän saa yksin kertoa. Kyllähän näistä kahdesta Ciri on kovempi, tästä ei ole epäselvyyttä.

Eli varsin hieno peli, ja varmasti siinä olisi pelattavaakin enemmän ellen olisi tehnyt sivutehtäviä urakalla jo pelin alusta - lisäosia siis varmasti tulee kaipaamaan ja ne toivottavasti jatkavat tarinaa.

Keskustelunaiheita pelin tiimoilta

Muiden Witcher 3-pelaajien kanssa on käyty läpi seuraavia asioita, pelistäsaa melkoisen paljon keskusteluja. Samanlaisia keskusteluja on käyty myös pelifoorumeilla sivujuonista, joten peli herättää selkeästi tunteita ja ratkaisut jakavat mielipiteitä.

• missä mennään, mitä olet tehnyt
• "Se oli hyvä kohtaus"
• kestä tuli kuningas, mitä Paronille tai jollekin muulle pervolle kävi?
• Kuka on isoin virtsapää juonessa?
• Miksi Geralt on Hieno Mies.