Elder Scrolls Online: Markarth (Public Test Server)

Skyrimin pimeä sydän

Markarth oli kääpiökaupunki jossa Skyrimin sankari herää krapulassa sotkettuaan temppelin. Elder Scrolls Online lisäosa päästää pelaajan paikalle selvittämään Grey Host-nimellä tunnettujen vampyyrien ja ihmissusien salaliittoa. Toisin kuin tuhat vuotta myöhemmin tällä hetkellä Reachin barbaarit omistavat kaupungin ja tienoot. Miten edellisten seikkailuiden pahiksista saa mielenkiintoista tarinankerrontaa, tästä kertoo Skyrimin pimeä sydän-kampanjan päätösosa.
Markarth DLC ilmestyy 2. marraskuuta 2020 pöytäkoneille.

Pelin tiedot

Pelin nimi: Elder Scrolls Online: Markarth (Public Test Server) Pelin julkaisija/kehittäjä: Zenimax Online. 
Julkaisu: 2.11 (PC/MAC), Konsolit 10.11
Alustat: PC, Mac, PS4, XBox, Stadia Pelin tyyppi: MMORPG 
Ikäraja(t): PEGI 18
Arvostelijat: Rami
Kuvat&linkit:
Traileri
Teaser Trailer Stadia

PTS testiä syyskuulta 2020.

Mitä peliharrastaja ajattelisi pelistä

Tästä lisäosasta on mahdotonta kertoa mitään ilman vertailua Elder Scrolls V: Skyrim (2011) kuvaukseen kaupungista. Markath tuhat vuotta aikaisemmin onkin selkeästi kääpiöiden rakentama kaupunki, johon barbaarit tuovat oman värityksestä. Koko paikkahan on täyttä fanserviceä, ja tämä otetaan ilolla vastaan.

Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa Dibellan temppeli. Nyt se on Hircinen käytössä.

Markarthin Despootti on entisen keisari Leovicin sukua. Imperiumin sisällissotien aikana nimittäin edellinen keisarisuku oli pohjoisen barbaareja. Durocrachin the Black Drake onnistuttua jotenkin saamaan valkokultaisten tornin istuimen. Reachmenit ovat taas olleet piirrettyjen pahiksia, väkivaltaisia barbaareja, jotka oikeasti tarvitsivat kasvojenkohotusta. Lisäosa ottaa sympaattisemman näkökulman näihin, joskin kulttuuri on melko väkivaltainen. 

Reachin Styranki Ard Caddach

Yksilöinä Reachmenit ovat ihan hyviä, kapinallisjohtaja Arana on oikein mukava ja selittää auki Reachin barbaarien ajattelua. Noitanainen tuntee tähdet ja luonnon ja voi tehdä Hircinen kanssa kauppoja, mutta ei osaa lukea. Pelaaja oppii hänen ja muiden auttamiensa sivuhenkilöiden kautta Reachmenien ajatuksista.

Arana on melko perinteinen 'valkea noita' 

Sivutehtävissä autetaan reachin muita klaaneja mm. pakkonaitettua nuorta paria sekä vampyyrisiirtokuntia maan alla. Alueella voi tehdä myös päivittäisiä tehtäviä, mm taistella Harrowstormeja vastaan. Näistä tehtävistä voi ansaita taas uusia settejä ja pukeutumistyylejä.

Uutena päivityksenä settiin kuuluvia tavaroita ei myöskään enää tarvitse pitää homehtumassa inventaariossa vaan nämä kerätään leikekirjan tapaan. Tämä on hyvä juttu (katselee valtavaa panssaripinoa kaapissa).

Heti alussa Markarthin alueella tuntuu olevan tilaa liikkua. Syrjässä kyttäävät hirviöt ovat hieman kovempia, mutta noin muuten alue on karuudestaan huolimatta kohtuullisen mielenkiintoinen, jopa muutamia maamerkkejä muistuu mieleen Skyrim-pelistä.

Tämän pitäisi herättää jotain muistikuvia

Tasosuunnittelu on hyvää ja myös kääpiökaivannot ovat saaneet uuden ulkonäön, alue kun oli kuitenkin eri kääpiövaltakunnan aluetta. Blackreach ulottuu tännekin asti ja sisältää suppeamman, mutta mielenkiintoisen paikan. ESO loppuvuoden DLC tuntuisi aina olevan hieman suppeampi ja painottavan tarinaan. Maisemat vaihtuvat runsaasti, eli rahalleen saa vastinetta. DLCn juoni polveilee taas monen paikan kautta. 

Pidän siitä että lisäosa otti kantaa vanhaan tarinankerronnalliseen ainekseen. St. Pelinin uhria Bangkorain Garrisonilla tutkittiin ilmaisessa johdantoskenariossa, ja vaikka sen tarinankerronnallisista ratkaisuista ollaan montaa eri mieltä niin se onnistui viihdyttämään kympin arvosta. Lisäosa itsessään lunastaa lupauksia Markarthin suhteen, ja antaa mielenkiintoisen tarinan. Edellisten vuosien lisäosat ovat olleet niin eeppisiä tarinaltaan että rimaa on vaikea yrittää. 

Kääpiöt ovat saaneet päivityksiä. Isoja päivityksiä.

Valitettavasti tekijät ovat asetelleet ympärinsä hieman liikaa näkymättömiä muureja, ja jotkut design-valinnat vaikuttavat mielenkintoisilta  kuten miksi ¼ Marakarthin kartasta on kääpiölinnaketta jonka pelaaja voi ostaa (oikealla rahalla). Valtava linnake löytyy kaupungin päältä, joka on ostettavissa olevat talo. Tälläinen paikka sopisi enemmän killalle tai roolipelaamiseen - valitettavasti Markarthin kaduille ei voi bugittaa itseään, itse olisin mielummin ostanut Markarthin roolipelikäyttöön kuin minkään muun. Tietysti odottelen sitä tuleeko Sky Haven Temple myöhemmin myyntiin talona, tämä olisi varmasti monen Skyrimin pelaajan unelma.

Markarth uudesta asunnosta katsottuna. Makeet on näköalat.

Yksinpelihaasteita tarjoaa Vateshran Hollows, joka on Reachin barbaarien aikuistumisriitin paikka. Näissä riiteissä mennään siis oblivioniin haastamaan riitaa. Tämä testi herättää kahdenlaisia tunteita. Edellinen yksinpelihaaste oli Maelstormin areena, joka ilmestyin Orsinium DLC mukana 2015. Syy miksi yksinpelaamiseen painottuva sisältö on yleisesti ottaen MMO-pelien kannalta huonoa, johtuu siitä että se ei ole nettipelien pääleipä. Yleensä kehittäjät painottavat yksinpelisisältöön, jos kävijämäärä alkaa tippumaan. Tämä oli varmasti syy 2015, mutta ei enää 2020. Vateshran Hollows tuntuukin mekaniikkojen testaamiselta - se sisältää mielenkiintoisia pomotappeluiden mekaniikkoja, poimittavia power-uppeja ja tietysti joka kierroksella pahentuvat viholliset.

Vatesrhan Hollowsin taistelut ovat mekaanisesti mielenkiintosia.

Muita uutisia: Microsoft osti Zenimaxin 21. Syyskuuta. Tähän reagoitiin jakautuneesti, Matt Firorin ilmoitus ESO:n pelaajille kertoi että kaikki jatkuu kuten ennenkin. Silti, muutoksessa on positiivinen pohjavire - ainakin verrattuna EA:n omistuspolitiikkaan. Fallout 76 ei olisi julkaistu samanlaisena tuotteena Microsoftin kautta koska suuryrityksellä on varaa vähemmän ahneeseen politiikkaan kuin mitä Zenimaxin yksityissijoittajilla on ollut tähän mennessä. Ylipäätään yritys on investoinut rahaa kohteisiin jota se aikoo hoitaa, kuiten esimerkiksi Minecraftiin jonka Java-versiokin sai uusia versioita hankinnan jälkeen. Ylipäätään Microsoftin tapana ei ole ollut puuttua firmojen sisäiseen miehitykseen, joten Starfieldin julkaisu on turvattu. Bethesdan tuotokset ilmestyvätkin XBox Game Passiin tuoden lisäarvoa sille ja XBox-pelaajia tullaan tukemaan.

Kuvaohjelmaluokittelijan näkökulma

Paljon luurankoja ja raunioita, ihmissusia ja vampyyreitä. Tämähän ei ole mikään uutinen että alkuperäinen PEGI ikäraja (16) olisi ollut mielestäni parempi. PEGI 18 tuli pelkästään sen takia että pelaaja saattoi hyökätä (usein vahingossa) sivullisten kimppuun. 

“This rating has been given due to violence against vulnerable and defenceless characters. and motiveless killing of innocent characters”

Dark Brotherhood-lisäosassa tuli mahdollisuus puukottaa viattomia, mutta tämä tuli ikärajan noston jälkeen. Muut lisäosat ovat tämän jälkeen perineet ikärajan sellaisenaan. ESRB asetti suositusikärajaksi Mature, koska dialogissa voi olla seksuaalisia viitteitä, olutta voi ostaa kaupasta ja nauttia, pelissä on ruumiskasoja ja luurankoja ja osumasta voi tulla verisuihku (joka on tosin huomattavasti vähemmän korni kuin esim. Age of Conan-pelissä). Mutta, käytännössä pelistä tulee 'PG-tunnelma', eli kuva siitä että kaikki pelin kirjoituksesta alkaen on suunnattu nuoremmille, ja tämä ei ole ikärajajärjestelmiin luottamisen kannalta hyvä asia.

Uusi vastus ei ole Langenneita Destiny-pelistä, vaikka se ajatus voi tulla mieleen.

Vanhempien ja pelikasvatuksen kannalta

Tiedämme että amerikkalaisten pelinkehittäjien on varottava tiettyjä teemoja, kyseisen kulttuurin kipukohtien tai pelkästään taloudellisten realiteettien takia. Lisäksi rapakon takana kun ei ole 12 ja 18 väliin tipahtavaa ikärajaa kuten euroopassa, on vain Adults Only, joka käytännössä estää julkisen mainonnan joten sitä ei haluta. Tästä johtuva hillitty esitystapa johtaa usein siihen että ESRB:Mature pelit kääntyvät kuitenkin usein PEGI 16, eikä 18 ikärajaan.

Skyrimiin verrattuna Reachin naisilla on vähemmän alaston muoti. Mikä on ihan hyvä juttu.

Suomalaisittain elementtien luokittelu riippuen esitystavasta. Makaaberit kohtaukset olisivat korkeintaan 16 suomessa ja vain äärimmäinen korostettu ahdistava materiaali saa 18 ikärajan. Suomalainen ikärajajärjestelmä on viisas, ja hyvin rakennettu. Minua ei haittaa ESO pelaajana että nuorisoa on vähemmän pelissä, koska pelistä ei silloin tule lastentarha-tunnelmaa.  Niinkuin GTA: Onlinessä on, koska sen ikärajaa ei ole kunnolla valvottu.

Ihmisoikeuksien kannalta toistan kuitenkin aikaisemman lausunnon että 16-tasoista materiaalia ei tulisi luokitella 18-ikärajaan ilman painavia syitä. Ja vaikka ESO on ollut tummasävyinen, se on silti tietynlaisella keveydellä tehty. On eri asia tuijottaa kriteereitä ja antaa videonauhoitteen sekä taulukon pohjalta ikäraja, kuin ajatellla sen pohjalta mitä psykologisia vaikutuksia pelaajaan on. Tietysti tämä vaatisi sen että pelitutkimus etenisi taas uuden harppauksen.