Viides vuosi singulariteetissä
Vuonna 2050 teknisessä edistyksessä on tapahtunut harppaus, tai pikemminkin jonkinlainen loikka. Moore- tekoäly on vallannut dystopisen Pariisin keinohämähäkeillään. Pelaaja etenee viiden tason läpi romuttaen koneiden kapinan siinä samalla. Singularity 5 on ällistyttävän komea räiskintä koti-virtuaalilaitteille, jossa viholliset tunkevat päälle aaltoina. Häpämättömän upeaan estetiikkaan pyrkivä räiskintäpeli on indiekehittäjä Monochromen ensijulkaisu VR-pelien osalta.
Pelin tiedot
Pelin nimi: Singularity 5 Pelin julkaisija/kehittäjä: Monochrome Paris
Alustat: PC (HTC Vive), Oculus Rift, WMR Pelin tyyppi: VR, Räiskintä
Ikäraja(t): ?
Arvostelijat: Rami Sihvo
Kuvat&linkit:
Final trailer
First Impression
Mitä peliharrastaja ajattelisi pelistä
VR-peleissä on yleisesti ottaen yksi tai kaksi huonoa puolta. Ensimmäinen niistä on pelin lyhyys. Singularity syyllistyy thähän - pelissä on viisi kenttää, viisi erilaista vihollista ja kaksi pomoa. Erilaisia aseita käytettävissä on neljä. Kyllä, yleinen periaate on että jos jotain tehdään niin kannattaa tehdä hyvin, ja Singularity on ehdottomasti sulavimmasta päästä virtuaaliräiskinnöissä.
Kuvan lähde: pressikuvat.
Monocrome itse kertoo uskovansa että ‘virtuaalitodellisuuden tuovan uudenlaista, todellisen käyttäytymisen inspiromaa peliä'. Kuitenkin, Singularity 5 on pelisuunnittelunsa kannalta kiltisti sanottuna ‘hieman perinteinen’. Peli on sitä että pelaaja ampuu, väistelee ja jos tämä ei onnistu aloitetaan edellisestä tallennuspisteestä. Tämä on tuttu pelimekaniikka jo litteän ruudn peleistä, mutta tukeeko se virtuaalitodellisuuden etuja? Liikunnallisuus, kyllä. Pelin muut mahdollisuudet? Ei niinkään. Ideatasolla Singularity 5 ei tarjoa pelisuunnittelun kannalta uusia innovaatioita, jota virtuaalitodellisuus kipeästi kaipaisi.
Tällä haluan sanoa että Singularity 5 on hyvin laadukas, mutta pahuksen lyhyt peli. Monochrome on selvästi pätevä design-kehittäjä ja Singularity 5 on heidän ensimmäinen suuri pelinsä. Peli on sekä tyylikäs että myös hyvin pelattava. Viisi tasoa on kuitenkin ainoa mitä pelistä löytyy ja lisää pelattavaa sisältöä olisin jäänyt kaipaamaan. Uskomattoman komea Savoir-Fair art deco-ympäristö sulkee pelaajan sisäänsä.
Viholliset vyöryvät eri suunnasta kimppuun, hieman Space Pirate Trainer-pelin tapaan. Nämä pyrkivät heittämään nanokonemössöä päälle joka estää tietysti pelaajaa näkemästä ja toimivasta. Vastustajia on osuttava näiden heikkoihin kohtiin, jotta nämä voidaan eliminoida. Pelaaja joutuu siis tekemään taktisesti nopeita valintoja. Vastustajien laukaukset ovat kaikki tähdätty pelaajaa päähän, joten nämä on mahdollista helposti väistää.
Fyysisyys? Heti alussa pelaaja tuijottelee hieman liikaa ylöspäin, mutta noin yleensä liikkeet ovat tarpeeksi hienovaraisia jotta pienellä pelialueella pärjää. Peliä voi siis pelata käytännössä seisomalla paikallaan. Peli etenee raiteilla kaupungin läpi - itse olin yllättynyt siitä että tämä matkaaminen ei aiheuttanut pahaa oloa, yleensä pelin aiheuttama liike tuo hyvin helposti pahoinvointia. Ehkä pelin tapa pimentää siirtymiset vähentää myös pelaajan silmien kuormitusta?
Kuvaohjelmaluokittelijan näkökulma
Tutkimustietoa eri ikäisten suhtautumisesta virtuaalitodellisuuteen ei juurikaan ole. Kokeilin omassa opinnäytetyössäni Universe Sandbox 2-ohjelman käyttöä opetuksessa, ja kutina oli että litteältä ruudulta pystyi helpommin havainnollistamaan asian, mutta kokemuksellisuus “miksi kuu on näin pieni” tai siellä olemisen tunne välittyi ainoastaan VR-setin kautta.
Olen testannut omaa HTC Vive-settiä noin 70 ihmisen kanssa. Välillä on käynyt niin että hyvin nuoria, jopa 5-6 vuotiaita on päästetty kokeilemaan peliä vanhempien valvonnassa. Pelejä ovat olleet enimmäkseen harmittomat: Space Pirate Trainer, The Lab ja Tilt Brush. Näissä suorana havaintona on ollut että monen napin pelit ovat olleet vähän turhan hankalia lapsille, mutta sinällään sisältö on ollut lähinnä ihmeellistä eikä missään määrin pelottavaa.
Kuvan lähde: www.vrheads.com
Elokuvien trailerit arvostellaan suomalaisessa kuvaohjelmaluokittelussa ankarammin, koska ne tulevat varoittamatta, elokuvateatterin volyymilla, katsoja ei voi valita mitä mainoksia näkee, draaman kaari on lyhyempi ja elementit siksi myös korostuneempia. Esimerkiksi yksi läpi menneistä valituksista oli 2018 Until Dawn-pelin laukaisutrailerin esittäminen nuoremmille suunnatun elokuvan yhteydessä.
Kuva: Brookhaven Experiment on PEGI 18 VR-peli. Lähde: uploadvr.com
Looginen päätelmä traileri-linjauksesta tästä olisi se että koska virtuaalilaseilla kaikki efektit tuntuvat olevan lähempänä - kirjaimellisesti iholla - on virtuaalipelien sisältöä myös pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Eli robottien ampuminen muttereiksi voi olla hyvinkin ok, mutta zombieräiskintää ei aivan pienten kannattaisi kokeilla. Voiko myöskään lain antamaa ikärajojen joustomahdollisuutta käyttää VR-pelien yhteydessä? Kyllä kai, yksi havainto on että muut seuraavat pelejä tietokoneen ruudulta ja antavat neuvoja joten sosiaalinen pelaaminen on olemassa vaikka pelaaja olisikin faktuaalisesti laput silmillä ja korvilla.
Kuva: Yksi ensimmäisistä VR-peleistä yrittää pelästyttää
pelaajan irroittamaan kätensä näppäimistöstä. Lähde: Steam.com
Vanhempien ja pelikasvatuksen kannalta
Palataaksemme Singularity 5-peliin nykyään näyttäisi olevan pelkästään etu että pelissä ei ole mikromaksuja tai ladattavia lisäosia. Peli onkin hyvin rehellinen ‘osta kaupasta, pelaa niin kauan kuin tykkäät’.Singularity 5 kriteeristö muistuttaakin omalta osaltaan suomalaisen kriteeristön määritelmää ‘epärealistista ja vähäistä animaatioväkivaltaa’ - tämä on ikärajaltaan 7. Voisiko tuosta joustaa, kyllä - kai mutta ei välttämättä. Näissäkin asioissa kannattaa pitää järki kädessä, ja syy minkä takia asiaa pitää käsitellä on se havainto että lapsiperheissä olemaan pikkuhiljaa virtuaalisettejä.
Peliä pelatessa voi pohtia, että...
- Miten menee? Tuntuuko huimausta?
- Onko pelaaja pelialueen keskellä vai lähellä törmätä esineisiin?
- Haluaako pelaaja pitää tauon jossain vaiheessa?
- Miten ranskalaisuus ja taide liittyvät toisiinsa?
- Mitä mieltä olet pelin kaupunkisuunnittelusta?
No comments:
Post a Comment