Veljeni vartija
Max suuttuu pikkuveljeensä ja Googlaa “Kuinka päästä eroon pikkuveljestä”. Hakusana vie nettiartikkeliin jossa on muinainen loitsu jonka seurauksena hirviö sieppaa Felix-veljen outoon maailmaan (ilmeisesti yliopiston verkkoaineisto käsittää Necronomiconin tjsp..). Peli ei kuitenkaan varoita enempää netin vaaroista, vaan keskittyy tasohyppelyyn ja ympäristön muokkaamiseen piirtämällä!
Pelin tiedot
Pelin nimi: Max: The Curse of Brotherhood Pelin julkaisija/kehittäjä: Microsoft/ Press Play (2013)
Alustat: PC,XBox One Pelin tyyppi: Tasohyppely, puzzle, 2.5D
Ikäraja(t): PEGI 12 (kielenkäyttö, väkivalta)
Arvostelijat: Rami (35)
Kuvat:
https://www.youtube.com/watch?v=c66FYGfETdU Traileri
Mitä pelissä oikeasti tehdään?
Max on hyvä esimerkki pelistä joka on tehty lasten ehdoilla. Pääasiallinen premissi on tasohyppely mielikuvitusmaailmassa, mutta tähän liitetään mukaan ympäristön muokkaamista maagisella tussilla. Ympäristön toiminta on helposti ennakoitavaa ja ongelmanratkaisussa välivaiheita ei ole monia. Myös Max-pelisarjan ensimmäinen peli otti vaikutteita suomalaisesta Crayon Physics-pelistä, joten pelaaja pääsee piirtämällä luomaan uusia elementtejä kentälle. Fysiikkamoottorin ansiosta perusmekaniikan käsitteet tulevat tutuksi.
Mitä kokeneempi pelaaja saa irti pelistä?
Luonnollisten elementtien yhdistely on yksinkertaista ja hauskaa: maata voi kasvattaa, köynnöksiä sekä varsia luoda. Tietysti elementtejä voi myös hajottaa ja tämä on tärkeä osa pelin fysiikkamoottorin hyödyntämistä pelin ongelmatilanteissa. Esimerkiksi oksilla voi estää tulikärpästen hyökkäykset, niistä voi väännellä tikkaita ja alamäkeen pyöriviä esineitä. Köynnökset toimivat kiipeilyssä, Tarzan-hypyissä ja niitä voi yhdistellä muihin elementteihin ja liekit tietysti polttavat joten mielikuvitusta on pelin tekijöillä ollut kiitettävästi hyväksi ja ongelmat ovat loogisia, ja ne yhdistyvät pelin alkupuolella saumattomasti tasohyppelyyn. Valitettavasti tarkkaan ajoitettua hyppelyä tarvitaan pelin loppupuolella joten hektinen sisältö voi tuottaa lapsille ongelmia välillä. Itse en pitänyt esimerkiksi laavamaailmasta kovinkaan paljon, se ei ollut yhtä älykkäästi rakennettu kuin muut.
Pelin eettinen sanoma?
Lapsille tehdyissä peleissä on lapsille suunniteltu teema ja juoni - suhteet omaan pikkuveljeen ja tämän pelastaminen ovat dilemmoja, jotka ovat tuttuja sekä aikuisille että lapsille. Itse pelissä ei käytetä väkivaltaa - nyt hyvä haltijatar (mummo) siunaa Maxin aseen, eli tussin. Ikävät sähköiset kärpäset ja örkit tulee yleensä vangittua. Vahinkoja sattuu ja piikkiansan alle jääneeltä örkiltä Max pyytää anteeksi.Kiinnostusta herättävät piirteet?
- Kirkkaat värit (lapset näkevät kirkkaat värit parhaiten)
- Selkeä grafiikka (pl. vesiputouksissa jossa kontrasti ei ollut tarpeeksi hyvä)
- Humoristiset sarjakuvamaiset hahmot (yksinkertaisemmat muodot on helppo tunnistaa)
- Ongelmanratkaisu on yksinkertaista ja edellyttää opitun asian pientä soveltamista.
- Väkivalta on implikaation tasolla, eikä sisällä painajaiselementtejä paljonkaan. Häviön jälkeen peli jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Varsinaisesti teema ei kuitenkaan kestä aivan pelin loppuun asti vaan haasteet hieman yksinkertaistuvat loppupuolella. Lisäksi pelaajalle ei aina anneta aikaa pohtia mitä pitäisi tehdä, joten tämä nostaa suositusikärajaa 7 tiimoilta lähemmäs 12-ikävuotta (Sinänsä Applen 9+ ikäraja on hyvä idea). Nämä piirteet eivät kuitenkaan pilaa peliä kokonaisuutena vaan pidän sitä hyvin lapsille sopivana.
Jännitystä aiheuttavat elementit?
Pelissä on todellakin hirviöhahmoja, joten jännittävyyttä on tarjolla piirrosmaisessa ympäristössä. Pääpahis Mustacho on vanha mies, mutta ei hirviöhahmo. Örkit ja isommat ongelmat ovat toki sellaisia hirviöhahmoja jotka voivat pelottaa pieniä lapsia.Pelin ikäraja?
“Violence consists of various fantasy characters trying to bash, poke or eat you. No blood or injuries are shown. Mild language is infrequent but includes the words ‘damn’ and ‘hell’.”
Pelin hirviöhahmot ovat lievästi pelottavia, ja paetessa voi jäädä kiinni. Tilanteet kuitenkin ratkeavat nopeasti hyvään suuntaan. Varsinaisesti pelissä on selkeitä väkivaltaviitteitä - lihansyöjäkasvi voi imaista Maxin tai köynnökset vetää maan alle. Viitteitä ei kuitenkaan korosteta eli esimerkiksi verta ei näy, vaan peli jatkuu välitallennuspisteestä. Tallennuspisteitä on hyvin usein, joten peliä ei epäonnistuminen juurikaan hidasta.
No comments:
Post a Comment